Miksei tämä toimi?

Suurimmalla osalla kristityistä länsi-maissa on sama ongelma: Jumalan lupaukset eivät kaiken kaikkiaan näytä toimivan kovinkaan hyvin ja maailma saa kristityistä ja kristinuskosta siten aivan väärän kuvan. Tämä toimimattomuus aiheuttaa myös kristityissä itsessään passivoitumisen ja järkeisuskon ja ajaa lopulta uskon sellaiseen konkurssiin, jossa Raamatusta uskotaan vain ne kohdat, jotka tuntuvat järjen mukaan hyväksyttäviltä uskoa ja toisaalta, mukaudutaan maailmaan.

Lähtökohtaisesti kristittyjen pitäisi – Jumalan tahdon mukaan toimiessaan – näyttää tänäänkin samalta, kuin 2000 vuotta sitten:

”Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.” (Apt.2:46-47)

Tämä suosio, josta kristittyjen olisi tarkoitus nauttia, perustuu siihen, että toimiessaan kristityn elämässä Jumalan lupaukset eivät voi olla näkymättä myös ei-uskoville. Katsellessaan kristittyä maailman tulisi nähdä heissä Jumalan kuva kaikessa käyttäytymisessä, toiminnassa, ajattelumalleissa ja asenteissa, sekä myös ruumiillisesti.

Muutamia esimerkkejä:

***  Meidän tulisi pärjätä omillamme:

”Herra avaa sinulle rikkaan aarrekammionsa, taivaan, antaakseen sinun maallesi sateen aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun itsesi ei tarvitse lainaa ottaa. (5.Moos.28:12)

*** Meidän tulisi aina olla pelottomia ja täydellisessä rauhassa, tulipa sitten lintuflunssa tai sikarutto:

Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.” (Ps.91:5-7)

*** Meidän tulisi myös olla terveempiä:

“Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne”; ja: “tehkää polut suoriksi jaloillenne”, ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.” (Hebr.12:12-13)

”Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;illä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.” (San.4:22)

*** Meidän tekojemme tulisi tässä maailmassa olla vastavoimana kaikelle maailmalliselle niin, että ihmiset joutuisivat ihmettelemään, miksi nuo kristityt ovat aina niin rakastavia ja mukavia:

”Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa. (Matt.5:14-16)

“Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” (Joh.13:35)

On kirjoitettu, että kaikki, jotka haluavat elää jumalisesti, joutuvat vainotuiksi. Tämä ei tarkoita, etteikö samaan aikaan ole myös suosiota. Aivan kuten Jeesuksellekin kävi, meilläkin tulisi olla yhteiskunnassa näkyvä paikka ja suosio, samaan aikaan, kun vastustajamme tietenkin meitä vainoavat tavalla tai toisella.

Ongelma kuitenkin on selvästi se, että me kristityt emme pääse nauttimaan näistä meille kuuvuvista etuoikeuksista. Usein kristitty ei eroa millään tavalla ei-uskovasta naapuristaan: samat velat, samat flunssakaudet, vatsataudit, onnettomuudet, sama pelko sikanuhaa kohtaan, samanlaiset puheet.

Jotain on siis pielessä. Katsotaanpa…

Luomakunnassa on lainalaisuuksia. Klassinen painovoima vaikkapa. Et voi vain päättää, että et noudata painovoiman lakia elämässäsi. Se ei onnistu, koska sen lain on asettanut Jumala ja se on asetettu koko luomakunnan hyväksi. Jumala ei tule tekemään kohdallasi poikkeusta ja anna sinun toimia menestyksekkääsi painovoimaa vastaan, olipa tarkoitusperäsi sitten vaikka maailman evankeliointi. Et opi lentämään, vaikka olisit täydestä sydämestäsi sitä tavoittelemassa siksi, että voisit evankelioida maailman saavuttamattomat kansat. Jumala kyllä komppaa sinua siinä mielessä, että saavuttamattomat kansat pitäisi evankelioida, mutta se ei tule tapahtumaan sinun kauttasi, jos pidät ehtona omaa sääntöäsi: ei painovoimaa sinulle.

Usko on Jumalan asettama hengellinen lainalaisuus. Se on sääntö, jonka mukaan meidän on pelattava, koska se on Jumalan ykkössääntö ja oikeastaan ainoa. Rikkomalla tämän säännön, mikään ei toimi, eikä tule toimimaan, vaikka tekisit mitä.

”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.” (Room.3:23-27)

Minimimäärä uskoa riittä maksimaalisiin asioihin, jos se on puhdas, eikä saatutettu esim. maailman järkeisopin kautta epäuskolla:

“Niin Herra sanoi: “Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: ‘Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen’, ja se tottelisi teitä.” (Luuk.17:6)

Usko on Jumalan ykköstykki:

”… sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä (Room.14:23)

Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte.” (Matt.21:2)

”Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: “Vanhurskas on elävä uskosta(Room.1:17)

”Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” (Hebr.11:6)

Epäusko ja epäily on showstopper:

”Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa, kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.” (Jaak.1:6-8)

Meidän on toimittava uskon lain mukaan. Jos emme toimi, ei ole mitään merkitystä, mitä tiedämme, kuinka paljon olemme kuunnelleet raamattutunteja, kuinka paljon lukeneet Sanaa, käyneet kirkossa tms. Jos emme toimi uskon lain mukaan, emme tule näkemään sitä Jumalan valtakunnan läpimurtoa tässä maailmassa ja ajassa, jonka haluaisimme ja jota Isä haluaa vielä paljon enemmän. Vaikka motiivimme ja sydämemme olisi kuinka hyvä, oikea ja nöyrä Herran edessä, toimimalla vastoin uskon lakia emme tule koskaan näkemään ja kokemaan niitä uskomattomia asioita, jotka Jumala on edeltä valmistanut meille. (Ef.2:10)

Uskon lain mukaan toimiminen on mahdollista, kun

* Olemme kuulleet Sanaa riittävästi, jotta tiedämme, mikä on Jumalan tahto ja millainen Hän on

“…että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.”(Ef.3:16-19)

“Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on” (Ef.5:17)

* Emme hylkää Sanaa sen vuoksi, että se tuntuu mahdottomalta, lääkäri sanoi sitä ja tätä, maaimassa on tapana ajatella toisin, tai järkeni ja realiteetit puhuvat toista

“Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.” (Kol.2:8)

“Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” (San.3:5)

* Annamme Sanan sulautua itseemme uskossa, jolloin se alkaa toimimaan. Uskomme Sanan ja alamme pureskella sitä. Puhumme sitä itsellemme ja toisille. Kun tulee vastoinkäymisiä, eikä apua ole näkyvissä, emme puhu vastoin uskoamme, vaan puhumme uskomme mukaan.

“Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat” (Hebr.4:2)

“… ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.“(Jaak.1:21)

Puhumalla vastoin uskoamme se lässähtää ja homma ei koskaan toimi:  Tästä on oma juttunsa täällä.

“Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.” (Jaak.1:26)

* Alamme toimia uskomme mukaan sekä sanoin, että myös teoin. Otamme riskejä uskomme vuoksi!

”Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla ja joku teistä sanoo heille: “Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne”, mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on? Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. Joku ehkä sanoo: “Sinulla on usko, ja minulla on teot”; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?” (Jaak.2:15-20)

* Olemme kestäviä uskossamme, sanoissamme ja teoissamme, vaikkei muutosta näkyisikään

“Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikäluvattu on.” (Hebr.10:36)

“Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehuulliset, olkaa väkevät.”  (1.Kor.16:13)

“Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?” (Room.8:24)

Seuirauksena tästä on 100% varmuudella Jumalan lupausten toteutuminen, muutoinhan Hän olisi valehdellut.

Uskosta sanotaan Sanassa, Hebr.11:1

“Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy”

Käytännössä usko ei ole uskomista, se on tietämistä. Se on luja luottamus johonkin, mitä ei sillä hetkellä näy. Se on lahja, jota pitää käyttää vähässä, jotta se voimistuu paljoon, tai itse asiassa uskon voimistuminen on epäuskon vähenemistä 😉 Usko on todellisuus siinä, mitä toivot, muttet vielä näe. Siksi Jeesuskin usein sanoi, että “usko saaneesi, niin se on sinulle tuleva”, Mark.11:24.

Esimerkki uskosta: Voitat arvonnassa uuden auton. Saat paperit kaikkineen ja sinulle soitetaan, että auton luovutus on kuukauden kuluttua. Olet innoissasi ja iloinen tietenkin. Sinulla ei ole sitä autoa vielä, et ole ajanut sillä kilometriäkään, etkä edes nähnyt sitä, mutta kuitenkin katsellessasi talosi ikkunasta ulos kuvittelet sen parkkiruutuusi ja ihastelet sitä, ajattelet ajelevasi sillä kesällä kattoluukku auki jne.

Tämä on uskoa. Se on sinulle niin totta, että voisit aivan hyvin käydä ostamassa vaikka ajohanskat tai Wunderbaumin autoosi jo etukäteen, koska sinulla mielestäsi käytännössä on se auto, vaikkei vielä olekaan.

Jumalan systeemit toimii samalla tavalla. Uskon Jumalan Sanaan ja lupauksiin pitää olla meille totta ja sen pitää saada synnyttää meissä oikeat teot. Jos me emme halua / uskalla / viitsi / jaksa toimia Jumalan periaatteiden mukaan, homma ei tule koskaan toimimaan. Perkeleen perusjuju on saada kristitty puuhaamaan jotain sinänsä oikeaa, jopa Raamatullistakin, mutta sillä tavalla hämärrettynä, että esimerkiksi haluamme asioiden vain onnistuvan meidän tavalla – ei Jumalan.  Tästä seuraa piiitkä, ehkä koko elämän pituinen odotus ja tuskailu ja täysin turha rukoileminen tyyliin “Herra, missä olet? Miksi et toimi kauttani?”, vaikka koko ajan kaikki on tarjolla eikä se vaadi muuta, kuin rohkeasti vain kokeilemaan, josko Jumalan Sana on sittenkin totta ja voisiko oman järjen ja maailman mielen laittaa sittenkin syrjään 😉

Uskon toimimiseen liittyy kiinteästi toivo, josta on kirjoitettu erikseen täällä.

Print Friendly, PDF & Email

Comments are closed.