Mutta entä sitten Job?

Nykyisin moni kristitty ja jopa ei-kristittykin vertaa itseään Jobiin tai käyttää Jobin kirjaa perusteluna sille, kuinka on Jumalan tahto ja hyväksi meille, että kärsimme syntiinlankeemuksen seurauksissa, kuten onnettomuuksissa ja sairauksissa. L.A.F. on käsitellyt tätä sallimusasiaa erikseen ja tähän liittyy myös oleellisesti se, millainen Jumala meillä on, mutta katsotaanpa nyt tarkemmin Jobin kirjaa…

Jobin kirja on koko Raamatun vanhin. Se ajoittuu aikaan ennen Aabrahamia. Tuona aikana käsitys Jumalasta oli hyvin vajavainen ja toisaalta, ihmiskunnalla ei ollut vielä kokonaisvaltaista tietoa pahan alkuunpanijasta, Perkeleestä.

Jobin kirjan tarkoitus ei ole vastata kysymykseen “Miksi kärsimystä on?”. Jobin kirjassa sekä Job, että hänen ystävänsä kaikki koettavat löytää syytä kärsimykseen, turhaan. Kukaan heistä ei osu oikeaan. Job osoittaa itse omalla kommentoinnillaan, että todellakin tuona aikana käsitys Jumalasta oli hyvin vajavainen siihen verrattuna, mitä se tuli olemaan myöhemmin Vanhassa Testamentissa, uudesta liitosta puhumattakaan. Perkeleestä hän ei tiennyt yhtään mitään. Toisin kuin myöhemmin pelastushistorian aikana, Job ei osannut rukoilla Jumalalta vapautusta onnettomuuksistaan tai taistella niitä vastaan, koska hän piti niiden lähteenä Jumalaa itseään, joka sortaa häntä. Näin ei asia ollut, kuten kirjasta käy selvästi ilmi.

Job ihmetteli, miksi Jumala on häntä kohtaan epäreilu. Hän ei kerta kaikkiaan voinut ymmärtää, miksi Jumala kohtelee häntä noin pahoin, että antoi sekä hänen lastensa kuolla, omaisuutensa tuhoutua, että terveytensäkin mennä. Jobin mielestä Jumala toimi väärin ja epäoikeudenmukaisesti.

Jumala on kirjoittanut ihmisen sisimpään käsityksen siitä, mikä on reilua ja oikein ja mikä ei. Kun ihminen, tässä tapauksessa Job, kokee jotain selvästi pahaa tapahtuvan ilman syytä, luonnollinen reaktio on ajatella, että “Miten hyvä Jumala voi tehdä minulle näin?” Tässä juuri on Jobin kirjan pääpointti: Jumala ei tee sitä, vaan vihollinen. Ihmisen sisällä todistava oikeudenmukaisuus on oikeassa – Jumala ei tee sitä, vaan jokin paha.

Jobin kirja kertoo, että on olemassa aktiivinen vastustaja, perkele, joka on kaiken pahan takana. Jobin kirjassa kerrotaan selvästi, että kaikki onnettomuus, mikä Jobia kohtasi, oli lähtöisin perkeleeltä, ei Jumalalta. Kirjoitin tässä perkeleen tarkoituksella pienellä, koska en halua korottaa häntä edes isolla alkukirjaimella 😉

Jobin kirjan kanssa usein kristitty jämähtää sallimusongelmaan: Mutta Jumalahan salli perkeleen runnella Jobia, tappaa hänen lapsensa ja tuhota hänen omaisuutensa. Sallimusasiaan voit tarkemmin perehtyä täällä, mutta nyt on tärkeää huomata, että perkele ei ole Jumalan työväline. Jumala ei käytä vihollista hyviin tarkoituksiin. Vihollinen on tullut vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan, eikä Jumalalla ole hänelle mitään käyttöä. Jos me ihmisinä vihollisen toiminnan seurauksena kärsimme, se ei ole meille Jumalalta sallittu hyväätekevä koulutus, vaikka voimmekin siitä oppia.

Jos perkele olisi Jumalan työväline, olisi valtakunta riitautunut itsensä kanssa:

“Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?” (Matt.12:26)

Toisaalta, kuinka Jumala sanoisi meille:

“Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee” (Jaak.4:7)

tai

Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.” (1.Piet.5:9)

… jos kerran perkele olisi Jumalan hyvä työväline? Ajatuskin on naurettava.

Jumala salli vihollisen kiusata Jeesustakin. Kyse ei uudessa liitossa ole siitä, salliiko Jumala perkeleen toimia. On itsestäänselvää, että tässä maailmassa vihollisella on toimintavalta, eikä missään Sanassa sanota, että perkele olisi jo sidottu. On täysin normaali tilanne, että perkele saa puuhata omiaan, mutta nyt uudessa liitossa se ei jää siihen, Me tiedämme nyt, että paha tulee vihollisen suunnalta, ei Jumalan ja Isä on selkeästi sanonut meille, mitä sille asialle voi tehdä. Hän on luvannut, että jos vastustamme vihollista lujina uskossa, hän pakenee. Lisäksi, Jeesuksessa meille on lahjoitettu kaikki, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan ja siksi Sana sanookin, ettei meitä voida kiusata yli voimiemme, koska olipa kiusaus tai ongelma mikä tahansa, Jeesuksessa me voimme voittaa sen, koska Hän on sen voittanut ensin. Jumala ei jatkuvasti kontrolloi perkelettä ja säätele hänen voimiaan tai puuhiaan meitä kohtaan – ei, vaan perkele on jo voitettu ja riisuttu aseista uuden testamentin mukaan ja meille on vain sanottu, että jos vastustatte uskossa, hän pakenee. Kontrollointivalta on tavallaan meillä, Jeesuksen voimassa.

Koko Vanha Testamentti on esikuva ja johdatus Jeesukseen. Kaikki, mitä Vanhassa Testamentissa sanotaan, pitää voida peilata Jeesukseen, samoin Jobin kirja. Uudessa liitossa Jobista mainitaan vain tämä:

”Ottakaa, veljet, vaivankestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. Katso, me ylistämme autuaiksi niitä, jotka ovat kestäneet; Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet, ja lopun, jonka Herra antaa, te olette nähneet. Sillä Herra on laupias ja armahtavainen.” (Jaak.5:10-11)

Mitä Jobin kirja meille opettaa oikeasti:

  • Jumala on hyvä
  • Perkele on paha, varastaja, tappaja ja tuhoaja, kuten Jeesus sanoo Joh.10:10
  • Paha tulee viholliselta, ei Jumalalta
  • Jumala on aina reilu ja haluaa hyvää, perkele haluaa aina pahaa
  • Ajanhukkaa on kysellä “Miksi kärsimys?” tai syyttää siitä Jumalaa
  • Kun vihollinen on paljastettu meille ja Jeesus on hänet voittanut jo, häntä pitää vastustaa uskossa
  • Kun olemme ahdistuksissa kärsivälliset ja vastustamme vihollista, saamme voiton

Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.” (1.Piet.5:9)

“Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.” (1.Joh.1:5)

 

Print Friendly, PDF & Email

Comments are closed.