Kuinka vältyt lankeamasta?

Usein kristityllä on joku tietty ongelma-alue elämässään, jolla hän kerta toisensa jälkeen lankeaa, vuosien ja vuosikymmenten ajan, eikä koskaan oikein tunnu löytyvän keinoja saada voittoa. Tämmöinen helmasynti saattaa muodostua todella ahdistavaksi ja masentavaksi orjuuttajaksi, joka sitoo ihmisen vankeuteen ja passivoi tehokkaasti elämän. Lisäksi tämmöinen ikävä tappiotaipumus saa meille huonon omantunnon ja Sanahan sanoo siitä, että tarkoitus olisi olla hyvällä omallatunnolla Jumalan edesssä ja jos menemme Hänen eteensä asioinemme huonolla omallatunnolla ja siten epäillen, se rajoittaa sitä, mitä voimme uskossa vastaanottaa (Hebr 10, Jaak 1).

Muistutan heti aluksi, että Kristityn pääasiallinen keino selvitä kiusauksista niihin lankeamatta on tässä:

“Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen  teette, ette koskaan lankea” (2.Piet.1:10.)

Jos elämämme todella on sitä, että “elämme, liikumme ja olemme Kristuksessa” koko ajan, uskon, että on mahdollista olla lankeamatta koskaan mihinkään. Tämä olkoon jokaisella tavoitteena. Nyt kuitenkin muutama sananen siitä, miten voit toimia fiksusti silloin, kun edellämainittu ei vielä täysin toimi kohdallasi ja kiusauksilla on ikävä taipumus päästä kasvamaan himoksi, joka langettaa sinua kerta toisensa jälkeen…

Aivan aluksi perusasiat kuntoon, mitä kiusauksiin tulee:

Kiusaus ei ole Jumalan lähettämä testi, Hän ei kiusaa, eikä Hän käytä perkelettä apupoikanaan meidän koettelemiseksi. Kun joku kuitenkin taas alkaa puhua sallimuksesta, sanottakoon jälleen kerran, että sallimus ei ole sama, kuin tahto. Jumala sallii yhtä sun toista, joka ei ole Hänen tahtonsa. Tätä asiaa on käsitelty LAF:ssa monessakin eri artikkelissa, esim. täällä.

“Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: “Jumala minua kiusaa”; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee.” (Jaak.1:13-14)

Kiusaus on siis aivan normaalia, ei siinä mitään sen kummempaa. Ei kannata ajatella, ettäkö oma ongelma olisi suurempi tai vaikeammin voitettavavissa, kuin naapurin…

“Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.” (1.Kor.10:13)

Kiusauksen anatomia liittyy yksinkertaisesti kahteen asiaan: Ensinnäkin siihen, että kristityssäkin on edelleen olemassa lihan taipumus syntiin himoineen ja haluineen, jos sille vain annetaan elinmahdollisuudet ja  toisekseen,  tässä maailmassa vihollinen etsii jatkuvasti ja aktiivisesti keinoja orjuuttaa ja langettaa ihmisiä ja eritoten kristittyjä, koska siinä onnistumalla hän saa pelattua meidät vilttiketjuun varsinaiselta pelikentältä:

“Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.” (1.Piet.5:8-10)

Tuossa ylläolevassa Pietarinkirjeen kohdassa on nyt tärkeää huomata tämä:

Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.

Mitä tässä sanotaankaan? Siis että Jumala antaa meidän vähän aikaa kärsiä kiusauksessa, kunnes Hän sitten hetkosen kuluttua auttaa meitä, jotta selviämme voittajina, emmekä lankea? Just niin.

Katsos, jos Jumala ottaisi kiusauksen pois sillä sekunnilla, kun se tulee, eihän olisi olemassakaan mitään kiusauksia. Nehän katoaisivat samaa vauhtia, kuin tulisivat, eikä kristittyjen tarvitsisi koskaan ajatella koko asiaa. Ei se näin voi toimia. Katsos tätä:

“Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.” (Room.5:3-5)

Usko, toivo, kärsivällisyys ja Pyhän Hengen voima – siinä on kaava, jolla Jumalan apu tulee kiusauksissa.

Nyt käytäntöön, sen perusteella, mitä itse olen tästä oppinut…

Kun suuri kiusaus rynnii ylitseni, se tulee, kuin meren aallot. Kiusaus muuttuu himoksi, joka alkaa myllyttämään mieltäni hirveällä voimalla siten, että tuntuu usein, että kadotan kykyni ajatella selkeästi kristittynä. Siis tarkoitan sitä, että vaikka alan rukoilemaan, puhun itselleni Sanaa ja koitan motivoida itseäni taistelemaan, en meinaa millään saada kiinni ideasta – himo on niin hallitseva, että se tavallaan pimentää hetkeksi ajattelun. Lankeamisen jälkeen sitä ihmettelee sitten, että miten se oli mahdollista… lankeamisen jälkeen kaikki on aina aivan selvää ja kirkasta, mieli kirkastuu laakista ja jäljelle jää vain ihmettely ja katumus, että miten tässä taas näin pääsi käymään, miksen tajunnut, miksen tajunnut?

Paras on tietenkin, jos onnistumme elämään niin, että himo ei pääse syntymään ollenkaan ja tämä toki on Jumalan tahto ja meidän päämäärämme (“vyöttäkää mielenne kupeet”, 1.Piet.1.13), mutta käytännössä joskus himo pääsee valitettavasti saamaan valtaa. Himo on kuin metsästyskoira: remmissä kaikki on ok, mutta jos päästät sen irti ja se painelee parinsadan metrin päässä pellolla, sitä on paljon vaikeampaa saada hallintaan sen jälkeen 😉 Se on kuitenkin mahdollista…

Olen huomannut käytännössä, että päästettyäni omaa typeryytäni himon nousemaan, en välttämättä pysty enää taistelemaan sitä pois yrittämällä vain ajatella järkevästi ja vastustamalla sitä. Yleensä se, että keskityn himoon itseensä ja koitan eri mekanismeilla (Sana, rukous) sitä suitsia, se vain tuntuu siirtävän vääjäämätöntä lankeemusta hetkellä eteenpäin. Tämä on just se vaihe, mistä tässä puhutaan:

vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava

Jos olen päästänyt himon kasvamaan niin suureksi, että se ikäänkuin ottaa vallan ajatuksissani, lankeamisen välttämiseksi on kuitenkin olemassa vieläkin yksi keino, joka on tuttu myös urheilumaailmasta…

Katsos, jos vaikka jääkiekossa ensin peli kulkee ja ollaan kolmen maalin johdossa ja sitten kolmannessa erässä viimeisellä 10 minuutilla vastustaja kaventaa kahdella maalilla ja oma peli onkin yhtäkkiä täysin kadottanut ideansa ja järkensä, mitä valmentaja voi enää tehdä?

AIKALISÄ!

Tämä toimii hyvin myös karanneen himon taltuttajana. Aikalisä. Tilanteessa, jossa huomaat, että pää ei enää toimi, et saa itseäsi enää ryhtiin, alat jo valmistautua lankeamiseen ja sen jälkeiseen katumiseen jne. ota 15min aikalisä.

Aikalisän voi ottaa oikeasti kesken kiusauksen ja himon myrskynkin, kun vain sanoo itselleen, että “Aikalisä 15min, sen aikana en nyt tee mitään tähän liittyvää, en taistele, en keskity ongelmaan, en rukoile, en ajattele koko asiaa, en tee vielä mitään päätöksiä, nyt vaan huilaan 15min ja teen jotain muuta tai en tee mitään ja sen jälkeen katsotaan, miten jatketaan”

Usein kun vartti on kulunut, himo on laantunut ja kas kummaa, pää toimii taas. Sana tuntuu taas motivoivalta, tuntuu kivalta tehdä Isän tahdon mukaan ja vastustaa ja voittaa – kaikki on yhtäkkiä taas selvää ja helppoa. Sitten taas muistaa, että lupaushan oli just tämä:

Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.

Näinhän tässä aikalisässäkin tapahtui! Usein aikalisä venähtää tosi pitkäksi syystä, että himo katoaa, etkä enää itse asiassa muista sitä heti, että sellainen ongelma edes oli…

Aikalisän aikana Pyhä Henki lujittaa, vahvistaa ja tukee meitä hiljaisesti taustalla, kuin valmentaja ikään, siitäkin huolimatta, ettemme itse keskity aktiivisesti ongelmaan.

Suosittelen kokeilemaan.

 

 

 

 

 

(Kuvassa himo on päässyt valloilleen…)

 

 

 

 

Print Friendly, PDF & Email

Comments are closed.